torstai 12. marraskuuta 2015

Uusi suosikkinaamio

Yksi mun suosikkikosmetiikkatuotteista on naamio ja jos en mitään muuta "kauneudenhoitoa" keksi, niin tinttaan naamaani juuri naamion. Olenkin hamstrannut kaikenmaailman naamioita kaappiin, mutta hyvä asia on, että juuri ne eivät jää kaappiin homehtumaan, vaan tulevat käytettyä melko tarkkaan. Naamio on omasta mielestäni paras pikafreesaaja/kirkastaja/kosteuttaja/kuoriva tuote ja voin suositella niitä lämpimästi. Olen pariinkin kertaan hehkuttanut lempinaamiotani Madaran kuorivaa hedelmähapponaamiota ja olen saanut koukutettua ko. naamioon useammankin lähipiiriin kuuluvan. Uusi suosikkinaamio löytyi kuitenkin aivan testimielessä ja ajattelin tästä(kin) naamiosta, että jos ei ole hyvä, niin laitan kiertoon. No, purkki nököttää edelleen kaapissa ja on ollut ahkerassa käytössä ja sitä tulee laitettua ainakin kerran viikossa (itse asiassa kirjoitan tätä postausta ko. naamio kasvoilla).



Kyseessä on Flown mansikkamaitonaamio ja epäilin ensin naamiossa olevan maitojauheen funktiota, mutta se onkin osottautunut juuri siksi helliväksi aineosaksi punasaven lisäksi, josta oma ihoni nautiskelee. Naamiossa on lisäksi mansikkaa, joten naamio tuoksuu hennosti mansikalle saven tuoksun lisäksi. Naamio on poikkeuksellisesti jauhemuodossa ja kuvassa naamio on ns. valmiissa muodossa eli sekoitettuna veteen. Kokeilin myös sekoittaa naamiojauheen kasvoveteen ja manteliöljyyn ja naamiosta sai näin hitusen kosteuttavamman version eli kuivaihoiset voivat kokeilla veden sijaan nesteeksi jotakin öljyä. Valmistajan antama sekoitussuhde on 2 tl naamiojauhetta ja 1 tl vettä/nestettä ja tästä reseptistä kannattaakin pitää kiinni, jotta naamiosta ei tule liian tönkköä tai vastaavasti liian lirua. Itse levitän kaikki naamiot viuhkasiveltimellä, koska koen, että siveltimellä saa levitettyä sopivan määrän naamiota juuri sinne minne pitääkin. Lisäksi tuossa siveltimellä saa sekoitettua juuri tälläiset naamiot sutjakasti tasaiseksi massaksi. Itse en tämän naamio alle tekisi kuorintaa, vaan naamio toimii hyvin itsessään kuorintana, kun sen pesee pois. Naamiomassa nimittäin ehtii kuivantaa kymmenessä minuutissa kasvoille, jolloin pestessä naamio ns. aktivoituu veden kanssa uudelleen ja massan karheus kuorii ihon.


Ja tämä kummitus on bloggari itse eli tältä näyttää naamio sitten naamarissa tai no tässä tapauksessa naamarina. Naamio on tuossa juuri laitettu eli väri vaalenee kuivuessaan ja tunne kasvoilla on hieman kiristävä, mutta sitä ei kannata säikähtää. Jos tunne kasvoilla on kuitenkin liian kiristävä, niin naamion päälle voi suihkutella joko vettä tai kasvovettä, niin kiristely helpottaa. Myös tuo yllä vinkkaamani öljykikka auttaa siihen, että naamio ei kuivu aivan koppuraksi.

Lopputuloksesta voi sanoa, että iho kirkastuu silmin nähden ja iho tuntuu savikiristelyn jälkeen yllättäen kosteutetulta ja fressiltä. Ystäväni mukaan tunne on kuin olisi uusi iho, joka kuvaakin itse asiassa aika hyvin tunnetta, joka naamiosta jää iholle. Mansikkamaitonaamiota suosittelisin normaalille/kuivalle iholle ja ehkä sekaiholle, koska naamiossa on valkosavea, jolla on puhdistavia ominaisuuksia ja olisi hellän puhdistava juuri sekaihon T-alueelle. Naamiosta löytyy myös hilla-minttu versio, joka on suunnattu rasvaiselle iholle ja jos se toimii yhtään samalla teholla kuin mansikkamaitonaamio, niin siinä voisi olla rasvaisen ihon hellimistuote.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi!